Nimi Tuiskulan Wisconsin
Rotu welsh part bred (50%) Syntymäaika 10.03.2015 Syntymämaa Suomi Koulutustaso, painotus 120cm, estepainotus |
Sukupuoli ori
Kasvattaja Tuiskulan talli Säkäkorkeus 150cm Omistaja Lea M. (VRL-13652) Rekisterinumero VH15-023-0067 |
Joku kysyi minulta, että miksi pidän tuollaista hullua hevosta tallissani. Se sama joku oli juuri ratsastanut Kössillä, repinyt sitä suusta ja lentänyt orin selästä, vaikka olin juuri ennen tuntia sanonut Kössin olevan herkkä suustaan. Kössi on ihana hevonen – jos sen tuntee ja sitä ymmärtää. Jos ei ole aikaa siihen tutustua tai viittaa kintaalla (tässä tapauksessa ratsastushanskalla), kun kerron orin olevan herkkä suustaan, voi tuntua, että tämä hevonen on hullu. Kössin tarina on mielenkiintoinen. Se tuli minulle yhtenä kesäisenä päivänä Tuiskulan tallilta. Siellä siitä oltiin saatu tarpeekseen, paitsi itse tallin omistaja, mutta kukaan ei enää halunnut ratsastaa orilla tai hoitaa sitä. Niinpä se päätyi minun huomaani, ja vietin sen kanssa useita tunteja vain oleskellen, välillä harjaillen, välillä hevosmiestaitoja harjoittaen. Kössi täytyi oppia tuntemaan. Minä tein tämän hevosen kanssa töitä useita tunteja ja niin voitin sen luottamuksen puolelleni. Nykyään se on yksi rakkaimmista hevosistani, jota pidän erittäin suurisydämisenä orina.
Se ruskea karvapallero tarhassa, joka yrittää aina syödä aidan toiselta puolelta (koska ruohohan on tietenkin vihreää aidan toisella puolella, mitä sä sitten kuvittelit) sekä hörähtelee viereisen tarhan tammoille, ei olekaan kuka tahansa heppa, vaan Kössi. Kössiltä löytyy temperamenttia ja herkkähipiäisyyttä ihan tarpeeksi oriksi. Kössi on ennestään tuntemattomia ihmisiä kohtaan aika epäileväinen, mutta lämpiää heillekin viimeistään herkkujen voimalla.
Hoitaessa Kössiä on tärkeä muistaa olla hellä. Kössi ei voi sietää liikaa voiman käyttämistä ja muistaa kyllä pitkään, kuka sitä on harjannut hieman liian kovin ottein. Kun Kössiä harjailee hellästi, se kyllä nauttii siitä, välillä hoitajasta saattaa tuntua, että Kössi on nukahtanut paikalleen. Varusteiden laitto onnistuu hyvin, kavioiden kanssa pitää muistaa olla hellästi. Jos kiskaisee liikan kovaa, Kössi saattaa painaa kavionsa niin tiukasti maata vasten, että tarvitaan viisi ihmistä siirtelemään oria ja sen kaviota.
Ratsastaessa Kössi on edelleen herkkä. Liian kovat avut on big no no Kössille. Ori tarvitsee ehdottomasti kokeneen ratsastajan, jolla on kunnolla aikaa perehtyä Kössin tapoihin ja tarpeisiin. Aloittelijoilta Kössi on totaalisesti kielletty, ori saattaa nimittäin muuttua helposti testailevaksi ja pukittelevaksi kovien apujen ja epätietämättömyyden takia. Kössi ottaa helposti nokkiinsa ratsastajan virheistä ja muistaa ne kauan. Kössi on enemmänkin sellainen yhden ihmisen hevonen – sen jolla on sille aikaa ja kärsivällisyyttä.
Kun on nyt löydetty hyvä ratsastaja joka toimii Kössin kanssa yhteen, alkaa kentälläkin tapahtua. Kössi hyppää erittäin tarmokkaasti ja sen hyppykaari on erinomainen. Ratsastajankaan ei paljon askelia tarvitse murehtia, Kössin askeleet löytävät yleisemmin täydellisesti esteiden ja radan kanssa yhteen. Jos sitten puhutaan siitä, että selässä on sellainen ihminen joka Kössiä ei ymmärrä, se on menoa sitten. Jos ratsukolla ei ole yhteistä säveltä, Kössi on täysin vinkura ja tekee aivan oman päänsä mukaan. Esteistä ei ole tietoakaan, ori saattaa vaikka ravailla kenttää ympäri ja on ihan mahdoton hallita. Yleensä ratsastaja tässä vaiheessa alkaa käyttää kovempia apuja ja siitäkös vasta Kössi riemastuu. Saattaa tulla runtua.
Maastossa sama laulu. Oikea ihminen – kiva maastolenkki. Aloittelija tai ihminen joka ei tunne Kössiä – ei niin kiva maastolenkki. Kössin kanssa on mukava olla maastossa, jos taas muistaa olla hellä ja tietää Kössin aatteet. Jos ei tiedä, Kössi saattaa ryöstäytyä ihan täysin käsistä ja on vaaraksi ratsastajalle, itselleen ja muille. Muuten Kössi kyllä pitää maastoilusta ja varsinkin uimisesta.
Se ruskea karvapallero tarhassa, joka yrittää aina syödä aidan toiselta puolelta (koska ruohohan on tietenkin vihreää aidan toisella puolella, mitä sä sitten kuvittelit) sekä hörähtelee viereisen tarhan tammoille, ei olekaan kuka tahansa heppa, vaan Kössi. Kössiltä löytyy temperamenttia ja herkkähipiäisyyttä ihan tarpeeksi oriksi. Kössi on ennestään tuntemattomia ihmisiä kohtaan aika epäileväinen, mutta lämpiää heillekin viimeistään herkkujen voimalla.
Hoitaessa Kössiä on tärkeä muistaa olla hellä. Kössi ei voi sietää liikaa voiman käyttämistä ja muistaa kyllä pitkään, kuka sitä on harjannut hieman liian kovin ottein. Kun Kössiä harjailee hellästi, se kyllä nauttii siitä, välillä hoitajasta saattaa tuntua, että Kössi on nukahtanut paikalleen. Varusteiden laitto onnistuu hyvin, kavioiden kanssa pitää muistaa olla hellästi. Jos kiskaisee liikan kovaa, Kössi saattaa painaa kavionsa niin tiukasti maata vasten, että tarvitaan viisi ihmistä siirtelemään oria ja sen kaviota.
Ratsastaessa Kössi on edelleen herkkä. Liian kovat avut on big no no Kössille. Ori tarvitsee ehdottomasti kokeneen ratsastajan, jolla on kunnolla aikaa perehtyä Kössin tapoihin ja tarpeisiin. Aloittelijoilta Kössi on totaalisesti kielletty, ori saattaa nimittäin muuttua helposti testailevaksi ja pukittelevaksi kovien apujen ja epätietämättömyyden takia. Kössi ottaa helposti nokkiinsa ratsastajan virheistä ja muistaa ne kauan. Kössi on enemmänkin sellainen yhden ihmisen hevonen – sen jolla on sille aikaa ja kärsivällisyyttä.
Kun on nyt löydetty hyvä ratsastaja joka toimii Kössin kanssa yhteen, alkaa kentälläkin tapahtua. Kössi hyppää erittäin tarmokkaasti ja sen hyppykaari on erinomainen. Ratsastajankaan ei paljon askelia tarvitse murehtia, Kössin askeleet löytävät yleisemmin täydellisesti esteiden ja radan kanssa yhteen. Jos sitten puhutaan siitä, että selässä on sellainen ihminen joka Kössiä ei ymmärrä, se on menoa sitten. Jos ratsukolla ei ole yhteistä säveltä, Kössi on täysin vinkura ja tekee aivan oman päänsä mukaan. Esteistä ei ole tietoakaan, ori saattaa vaikka ravailla kenttää ympäri ja on ihan mahdoton hallita. Yleensä ratsastaja tässä vaiheessa alkaa käyttää kovempia apuja ja siitäkös vasta Kössi riemastuu. Saattaa tulla runtua.
Maastossa sama laulu. Oikea ihminen – kiva maastolenkki. Aloittelija tai ihminen joka ei tunne Kössiä – ei niin kiva maastolenkki. Kössin kanssa on mukava olla maastossa, jos taas muistaa olla hellä ja tietää Kössin aatteet. Jos ei tiedä, Kössi saattaa ryöstäytyä ihan täysin käsistä ja on vaaraksi ratsastajalle, itselleen ja muille. Muuten Kössi kyllä pitää maastoilusta ja varsinkin uimisesta.
i. Camaro Mark EV-II, ERJ-I |
ii. Chevrolet PB ERJ-I |
iii. Lazarus |
iie. Magia GER ERJ-I | ||
ie. GL Cranberry | iei. Traugott hann, rn, 171m | |
iee. Teenage Dream | ||
e. Iowa LAC VWY-I |
ei. Criallt Iowerth VWY-II, YLA3 |
eii. VIR MVA Ch Llywelyn Igor VWY-II, YLA2, VPA2, KTK-II |
eie. Naiddwyn Cerys | ||
ee. Weatherlady LAC VWY-II, KRJ-I, YLA2, KTK-III |
eei. VIR MVA Ch Dennel Deddwr KTK-II, YLA2, VWY-II, KRJ-II | |
eee. VIR MVA Ch Dwen Umbrella KTK-II, YLA2, VWY-II, KRJ-II |
iei. Traugott
|
Kössi on jalostuskäytössä.
VARSA 1 VARSA 2 VARSA 3 VARSA 4 |
ERJ-sijoitukset (85kpl)20.05.2015 - Danve - 120 cm - 2/30
21.05.2015 - Danve - 120 cm - 2/30 23.05.2015 - Danve - 120 cm - 1/30 26.05.2015 - Millan kilpatalli - 120 cm - 4/50 29.05.2015 - Millan kilpatalli - 120 cm - 7/50 30.05.2015 - Millan kilpatalli - 120 cm - 4/50 31.05.2015 - Danve - 120 cm - 4/30 01.06.2015 - Delicate - 120 cm - 1/28 04.06.2015 - Delicate - 120 cm - 4/28 16.06.2015 - Holmberg - 120 cm - 6/50 18.06.2015 - Holmberg - 120 cm - 1/50 18.06.2015 - Holmberg - 120 cm - 1/50 19.06.2015 - Holmberg - 120 cm - 2/50 24.06.2015 - Edelsten - 120 cm - 1/30 26.06.2015 - Edelsten - 120 cm - 1/30 28.06.2015 - Edelsten - 120 cm - 2/30 30.06.2015 - Edelsten - 120 cm - 3/30 01.07.2015 - Edelsten - 120 cm - 4/30 09.07.2016 - Yläkokon Ratsastuskoulu - 120cm - 1/30 12.07.2016 - Yläkokon Ratsastuskoulu - 120cm - 4/30 14.07.2016 - Yläkokon Ratsastuskoulu - 120cm - 3/40 15.07. 2016 - Yläkokon Ratsastuskoulu - 120cm - 5/30 20.08.2016 - Edelsten Ponies - 120cm - 4/30 21.08.2016 - Edelsten Ponies - 120cm - 4/30 23.08. 2016 - Vähäpelto - 120cm - 4/30 25.08.2016 - Vähäpelto - 120cm - 5/30 26.08.2016 - Edelsten Ponies - 120cm - 5/30 26.08.2016 - Vähäpelto - 120cm - 1/30 27.08.2016 - Vähäpellon Ratsutila - 120cm - 2/30 28.08.2016 - Vähäpellon Ratsutila - 120cm - 4/30 29.08.2016 - Vähäpellon Ratsutila - 120cm - 1/30 30.06.2015 - Edelsten - 120 cm - 3/30 01.07.2015 - Edelsten - 120 cm - 4/30 09.07.2016 - Yläkokon Ratsastuskoulu - 120cm - 1/30 12.07.2016 - Yläkokon Ratsastuskoulu - 120cm - 4/30 14.07.2016 - Yläkokon Ratsastuskoulu - 120cm - 3/40 15.07. 2016 - Yläkokon Ratsastuskoulu - 120cm - 5/30 05.08.2016 - Waldswood - 110cm - 2/25 05.08.2016 - Waldswood - 110cm - 2/25 14.08.2016 - Huvitutti - 120cm - 1/50 |
14.08.2016 - Huvitutti - 120cm - 3/50
15.08.2016 - Huvitutti - 120cm - 1/50 17.08.2016 - Huvitutti - 120cm - 7/50 18.08.2016 - Huvitutti - 120cm - 7/50 20.08.2016 - Edelsten Ponies - 120cm - 4/30 21.08.2016 - Edelsten Ponies - 120cm - 4/30 23.08. 2016 - Vähäpelto - 120cm - 4/30 24.08.2016 - Huvitutti - 120cm - 4/50 25.08.2016 - Vähäpelto - 120cm - 5/30 26.08.2016 - Edelsten Ponies - 120cm - 5/30 26.08.2016 - Vähäpelto - 120cm - 1/30 27.08.2016 - Vähäpellon Ratsutila - 120cm - 2/30 28.08.2016 - Vähäpellon Ratsutila - 120cm - 4/30 28.08.2016 - Huvitutti - 120cm - 6/50 29.08.2016 - Vähäpellon Ratsutila - 120cm - 1/30 02.09.2016 - Ros Cirein - 110cm - 1/40 03.09.2016 - Ros Cirein - 110cm - 1/40 04.09.2016 - Ros Cirein - 110cm - 3/40 08.09.2016 - Ros Cirein - 110cm - 6/40 09.09.2016 - Ros Cirein - 110cm - 5/40 13.09.2016 - Ros Cirein - 110cm - 2/40 13.09.2016 - Iowa - 120cm - 5/30 14.09.2016 - Iowa - 120cm - 2/30 17.09.2016 - Ros Cirein - 110cm - 2/40 17.09.2016 - Ros Cirein - 110cm - 5/40 19.09.2016 - Iowa - 120cm - 3/30 23.09.2016 - Iowa - 120cm - 4/30 24.09.2016 - Iowa - 120cm - 2/30 05.10.2016 - Hiprakka - 120cm - 1/40 07.10.2016 - Hiprakka - 120cm - 5/40 08.10.2016 - Hiprakka - 120cm - 6/40 10.10.2016 - Hiprakka - 120cm - 4/40 11.10.2016 - Hiprakka - 120cm - 3/40 12.10.2016 - Hiprakka - 120cm - 6/40 20.10.2016 - Satumaja - 110cm - 4/30 07.11.2016 - Mörkövaara - 110cm - 2/30 11.11.2016 - Ros Cirein - 110cm - 2/30 14.11.2016 - Ros Cirein - 110cm - 2/30 14.11.2016 - Ros Cirein - 110cm - 3/30 15.11.2016 - Ros Cirein - 110cm - 3/30 18.11.2016 - Ros Cirein - 120cm - 4/27 19.11.2016 - Ros Cirein - 120cm - 2/27 20.11.2016 - Ros Cirein - 120cm - 2/27 22.11.2016 - Rappadan - 110cm - 1/29 12.01.2017 - Romilly - 120cm - 2/69 |
Päiväkirja
15. lokakuuta 2016 päiväkirjamerkintä (omistaja Lea M.)
Olin rauhallisesti käveleskellyt kohti tallia kuppi kahvia kädessäni kunnes kuulin korviahuumaavaa kiljuntaa. Laskin kahvikuppini tallin ovensuussa olevalle tasolle ja kävelin ripein askelin tallin sisälle. Karsinoissa ei näkynyt ketään, sillä oli päivä ja kaikki hevoset olivat tarhassa tai harjoittelemassa. Arvasin heti, mistä oli kyse. Yksi tyttö oli välttämättä halunnut ratsastaa Kössillä vaikka olin kertonut useasti hänelle, että Kössi ei ole aloittelijoiden ratsu. Se tarvitsi oikeasti päättäväisen ratsastajan, jota tämä kyseinen tyttö ei kyllä ollut. Katsahdin kelloon. 11.50. Hänen oli tarkoitus tulla vasta kahdeltatoista ja menisimme yhdessä sitten hakemaan Kössiä tarhasta ja varustaisimme sen. En ollut oikeasti päästämässä tyttöä tänään ainakaan Kössin kyytiin. Itsepäinen tyttö oli siis ilmeisesti saapunut paikalle ajoissa ja hakenut Kössin jo tarhasta.
Olin oikeassa. Kössi oli suurinpiirtein paniikissa 250 prosenttisesti ja tämä tyttö yritti väkisin nostaa sen kavioita. Itsepäisenä luonteena Kössille ei se tietenkään käynyt. En ymmärrä, miten hän oli saanut orin tarhasta huomaamattani. Asiaa sitten siinä selviteltiin hetken aikaa ja tulimme sellaiseen lopputulokseen, että tyttö oli tehnyt väärin ja Kössi olisi hänelle hieman hankala ratsastettavaksi. Käskin hänen nyt mennä kotiin, mutta voisimme sopia uudemman kerran jollain toisella hevosella.
Kössi oli selvästi järkyttynyt tästä kaikesta kuten aina. Hain Kössin harjalaatikosta pehmeän harjan ja harjailin oria niin kauan, kunnes se rauhoittui. Voi minun pientä oripoikaani, joka ei kestänyt järkytyksiä. Hetken harjailtuani Kössiä vein sen takaisin tarhaan.
Kahvikuppi odotti tallin ovensuussa olevalla tasolla. Kahvi oli kylmää.
20. elokuuta 2016 päiväkirjamerkintä (miivi)
Ensimmäiseksi hoidokikseni olin saanut welsh part bred -ori Kössin. Minun ei tarvitsisi lähteä ratsastamaan orilla, oikeastaan ainoa tehtäväni olisi laittaa se valmiiksi sen ratsastajaa varten. Olin kuullut Kössin olevan herkkä tapaus, ja viimeksi Overloadissa ollessani olin kuullut jonkun haukkuvan oria hulluksi. Lean vastaus tähän oli ollut napakka, hän oli kertonut ratsastajalle orin olevan herkkä tapaus. Tämän vuoksi ymmärsin hyvin sen, että ori pyrittiin ratsastamaan aina tuttujen ratsastajien voimin. Hoitaessa Kössi oli kuitenkin mukava tapaus, ei mikään hankala tai yliherkkis. Varoin ottamasta liian kovia otteita ruunikkoa oria hoitaessani, mutta en käsitellyt sitä myöskään silkkihansikkailla. Ori selvästi piti harjailusta, ja tuntui jopa nukahtavan paikoilleen. Ongelmia ei hoitaessa ilmennyt, vaan Kössi antoi puhdistaa kavionsa helposti, eivätkä muutkaan hoitotoimenpiteet muodostuneet ongelmaksi. Ori ei ollut myöskään kovin likainen, joten selvisin sitä harjatessa helpolla. Pukiessani sille varusteita pyrin olemaan varovainen. Liu'utin satulan hellästi pakoilleen, enkä vahingossakaan räväyttänyt sitä orin selkään ilman ennakkovaroitusta ja kovalla voimalla. Suitsiessani Kössiä katsoin, että en kolautellut kuolaimia sen hampaisiin, vaan asetin ne huolella sen suuhun. Se otti kuolaimet onneksi helposti suuhunsa, muuten en olisi saanut niitä puettua samalla tavalla pehmeästi. Kössin ollessa valmis talutin sen tallin pihaan, jossa sen ratsastaja odottelikin jo jakkaran vierellä. Luovutin orin hänelle ja lähdin itse takaisin kohti tallia ratsastajan noustessa orin selkään ja suunnatessa kulkunsa kohti tallin maastoreittejä.
4. elokuuta 2016 päiväkirjamerkintä (omistaja Lea M.)
Vettä satoi kaatamalla hakiessani Kössiä tarhasta. Kössi oli selvästi närkästynyt, kun minulla oli kestänyt niin kauan. Sen ilme oli luokkaa "tajuatko sä miten mä olen joutunut kärsimään" ja "vie mut nyt heleen täältä" väliltä. Höpöttelin Kössille rauhallisia ja otin sen riimunnaruun. Lähdin viemään sitä talliin ripein askelin. Tallissa sisällä kuivasin sen (mitä en kyllä tekisi normaalisti vähän sateesta kastuneelle hevoselle, mutta Kössi oli poikkeustapaus) ja harjailin sen sekä selvitin sen harjan ja hännän. Puin Kössille fleeceloimen päälle, sillä tallissa oli jostain syystä hieman viileä (täytyisi muistuttaa Beniä, että hän katsoisi onko joku vikana) ja vein orin karsinaansa. Karsinassa väkersin sille vielä pienen letin häntään ja lähdin hakemaan iltaruokia. Ihana tallityttöjoukkoni oli hakenut jo muutkin hevoset sisälle ja laittaneet niille fleeceloimet, joten pääsimme jakamaan iltaruokia. Kössi odotti tuttuun tapaansa kärsimättömänä karsinassaan koputellen oveensa, mutta rauhoittui saadessaan ruokasekoituksen eteensä. Huomenna olisi taas luvassa raskas päivä Kössille, sillä olimme menossa tutustumaan yhteen uuteen paikkaan! Siitä kirjoitan toisella erää.
Olin rauhallisesti käveleskellyt kohti tallia kuppi kahvia kädessäni kunnes kuulin korviahuumaavaa kiljuntaa. Laskin kahvikuppini tallin ovensuussa olevalle tasolle ja kävelin ripein askelin tallin sisälle. Karsinoissa ei näkynyt ketään, sillä oli päivä ja kaikki hevoset olivat tarhassa tai harjoittelemassa. Arvasin heti, mistä oli kyse. Yksi tyttö oli välttämättä halunnut ratsastaa Kössillä vaikka olin kertonut useasti hänelle, että Kössi ei ole aloittelijoiden ratsu. Se tarvitsi oikeasti päättäväisen ratsastajan, jota tämä kyseinen tyttö ei kyllä ollut. Katsahdin kelloon. 11.50. Hänen oli tarkoitus tulla vasta kahdeltatoista ja menisimme yhdessä sitten hakemaan Kössiä tarhasta ja varustaisimme sen. En ollut oikeasti päästämässä tyttöä tänään ainakaan Kössin kyytiin. Itsepäinen tyttö oli siis ilmeisesti saapunut paikalle ajoissa ja hakenut Kössin jo tarhasta.
Olin oikeassa. Kössi oli suurinpiirtein paniikissa 250 prosenttisesti ja tämä tyttö yritti väkisin nostaa sen kavioita. Itsepäisenä luonteena Kössille ei se tietenkään käynyt. En ymmärrä, miten hän oli saanut orin tarhasta huomaamattani. Asiaa sitten siinä selviteltiin hetken aikaa ja tulimme sellaiseen lopputulokseen, että tyttö oli tehnyt väärin ja Kössi olisi hänelle hieman hankala ratsastettavaksi. Käskin hänen nyt mennä kotiin, mutta voisimme sopia uudemman kerran jollain toisella hevosella.
Kössi oli selvästi järkyttynyt tästä kaikesta kuten aina. Hain Kössin harjalaatikosta pehmeän harjan ja harjailin oria niin kauan, kunnes se rauhoittui. Voi minun pientä oripoikaani, joka ei kestänyt järkytyksiä. Hetken harjailtuani Kössiä vein sen takaisin tarhaan.
Kahvikuppi odotti tallin ovensuussa olevalla tasolla. Kahvi oli kylmää.
20. elokuuta 2016 päiväkirjamerkintä (miivi)
Ensimmäiseksi hoidokikseni olin saanut welsh part bred -ori Kössin. Minun ei tarvitsisi lähteä ratsastamaan orilla, oikeastaan ainoa tehtäväni olisi laittaa se valmiiksi sen ratsastajaa varten. Olin kuullut Kössin olevan herkkä tapaus, ja viimeksi Overloadissa ollessani olin kuullut jonkun haukkuvan oria hulluksi. Lean vastaus tähän oli ollut napakka, hän oli kertonut ratsastajalle orin olevan herkkä tapaus. Tämän vuoksi ymmärsin hyvin sen, että ori pyrittiin ratsastamaan aina tuttujen ratsastajien voimin. Hoitaessa Kössi oli kuitenkin mukava tapaus, ei mikään hankala tai yliherkkis. Varoin ottamasta liian kovia otteita ruunikkoa oria hoitaessani, mutta en käsitellyt sitä myöskään silkkihansikkailla. Ori selvästi piti harjailusta, ja tuntui jopa nukahtavan paikoilleen. Ongelmia ei hoitaessa ilmennyt, vaan Kössi antoi puhdistaa kavionsa helposti, eivätkä muutkaan hoitotoimenpiteet muodostuneet ongelmaksi. Ori ei ollut myöskään kovin likainen, joten selvisin sitä harjatessa helpolla. Pukiessani sille varusteita pyrin olemaan varovainen. Liu'utin satulan hellästi pakoilleen, enkä vahingossakaan räväyttänyt sitä orin selkään ilman ennakkovaroitusta ja kovalla voimalla. Suitsiessani Kössiä katsoin, että en kolautellut kuolaimia sen hampaisiin, vaan asetin ne huolella sen suuhun. Se otti kuolaimet onneksi helposti suuhunsa, muuten en olisi saanut niitä puettua samalla tavalla pehmeästi. Kössin ollessa valmis talutin sen tallin pihaan, jossa sen ratsastaja odottelikin jo jakkaran vierellä. Luovutin orin hänelle ja lähdin itse takaisin kohti tallia ratsastajan noustessa orin selkään ja suunnatessa kulkunsa kohti tallin maastoreittejä.
4. elokuuta 2016 päiväkirjamerkintä (omistaja Lea M.)
Vettä satoi kaatamalla hakiessani Kössiä tarhasta. Kössi oli selvästi närkästynyt, kun minulla oli kestänyt niin kauan. Sen ilme oli luokkaa "tajuatko sä miten mä olen joutunut kärsimään" ja "vie mut nyt heleen täältä" väliltä. Höpöttelin Kössille rauhallisia ja otin sen riimunnaruun. Lähdin viemään sitä talliin ripein askelin. Tallissa sisällä kuivasin sen (mitä en kyllä tekisi normaalisti vähän sateesta kastuneelle hevoselle, mutta Kössi oli poikkeustapaus) ja harjailin sen sekä selvitin sen harjan ja hännän. Puin Kössille fleeceloimen päälle, sillä tallissa oli jostain syystä hieman viileä (täytyisi muistuttaa Beniä, että hän katsoisi onko joku vikana) ja vein orin karsinaansa. Karsinassa väkersin sille vielä pienen letin häntään ja lähdin hakemaan iltaruokia. Ihana tallityttöjoukkoni oli hakenut jo muutkin hevoset sisälle ja laittaneet niille fleeceloimet, joten pääsimme jakamaan iltaruokia. Kössi odotti tuttuun tapaansa kärsimättömänä karsinassaan koputellen oveensa, mutta rauhoittui saadessaan ruokasekoituksen eteensä. Huomenna olisi taas luvassa raskas päivä Kössille, sillä olimme menossa tutustumaan yhteen uuteen paikkaan! Siitä kirjoitan toisella erää.